Suomi sai tämän vuoden alussa uuden kirjanpitolain. Kyseessä on lakimuutos, joka ei suuria polittiisia intohimoja aiheuttanut, eikä juuri julkisuudessa näkynyt. Mutta meille taloushallintoalan ammattilaisille kyseessä on kuitenkin merkittävä muutos. Edellisen kerran kirjanpitolaki uudistui näin laajasti 20 vuotta sitten, joten ihan yhtenään eivät säädökset ole kirjanpidossa muuttuneet. Lain muutoksen taustalla on (kuinkas muuten) EU, joka direktiivillään on määrännyt kirjanpitosäädökset yhtenäistettäväksi jäsenvaltioissa. Direktiivin keskeisenä tavoitteena on ollut keventää yritysten hallinnollista taakkaa. On sitten kokonaan toinen juttu, tapahtuuko todella näin.

Tilitoimiston asiakasyritysten kirjanpitoon lain muutoksella on vaikutusta, toisiin enemmän kuin toisiin. Ehkä merkittävimmin muuttuu liikkeenharjoittajien (eli tuttujen kesken toiminimien) kirjanpito- ja tilinpäätössäädökset. Tähän asti toiminimiyrittäjät on jaettu lainsäädännössä kahteen ryhmään: ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. Jako on ollut jokseenkin epäselvä, joten on ihan hyvä, että se poistetaan. Valitettavasti vaan tilalle tulee uusia jaotteluja: jatkossa toiminiyrittäjien tilinpäätössääntely riippuu siitä, minkäkokoinen yritys on kyseessä ja onko yrityksen tilikausi kalenterivuosi vai jotain muuta.

Pääsääntö on se, että jatkossa kaikki toiminimiyrittäjät on jatkossa vapautettu tilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. Tähän sääntöön on kuitenkin pari poikkeusta. Ensinnäkin tilinpäätös pitää laatia, jos yritys kuuluu ns. pienten tai suurten yritysten joukkoon. Tällöin yrityksen liikevaihto on yli 12 miljoonaa, taseen loppusumma yli 6 miljoonaa ja henkilöstömäärä yli 50. Sanomattakin on selvää, että käytännössä kaikki toiminimiyritykset jäävät näiden rajojen alle. Tärkeämpää on sen sijaan se, että jos toiminimiyrittäjän tilikausi on jotain muuta kuin kalenterivuosi, pitää tilinpäätös edelleen laatia. Miksi näin, se ei ainakaan allekirjoittaneelle ole vielä selvinnyt.

Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, on laissa vielä erillinen kokoraja niille toiminiyrityksille, joille on sallittua tehdä kirjanpitonsa maksuperusteisesti ja yhdenkertaisena eli kirjata menot ja tulot vasta sille tilikaudelle, kun ne on maksettu. Tämä on mahdollista, jos kaksi seuraavista kokorajoista alittuu: 1) liikevaihto 200 000 €, 2) taseen loppusumma 100 000 € ja 3) henkilöstön lukumäärä 3. Toisin sanoen suurin osa toiminimimuotoisista yrityksistä kuuluu tämänkin helpotuksen piiriin.

Valitettavasti verolakeja ei ainakaan vielä ole muutettu mitenkään. Niinpä verotusta varten pitää käytännössä edelleenkin laatia kirjanpito kahdenkertaisena, jotta esimerkiksi pääoma- ja ansiotulo-osuuden perustana oleva nettovarallisuuslaskelma saadaan tehtyä. Lisäksi yrittäjä saattaa tarvita tilinpäätöstä esimerkiksi lupa-asioissa (vaikkapa liikennelupaa varten). Nämä asiat vesittävät tehokkaasti kirjanpitolain tarjoamia helpotuksia. Kun otetaan vielä huomioon, että käytännössä kaikki taloushallinnon tietojärjestelmät perustuvat kahdenkertaiseen kirjanpitoon, taidetaan toiminimien kirjanpito jatkossakin laatia tilitoimistoissa kahdenkertaisena ja suoriteperusteisesti. Näin ainakin siihen asti, kunnes verolakeihin tulee oleellisia muutoksia.

Jatkossa toiminiyrittäjien tilinpäätössääntely riippuu siitä, minkäkokoinen yritys on kyseessä, ja onko yrityksen tilikausi kalenterivuosi vai jotain muuta

FacebooktwitterFacebooktwitter