Näin keväisin monessa osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä pitäisi päättää, jaetaanko osinkoa ja jos jaetaan, niin kuinka paljon. Osingonjakoa rajoittaa osakeyhtiölaki, mutta tässä kirjoituksessa unohdetaan nyt siihen ja rahojen riittävyyteen liittyvät murheet ja keskitytään varojenjaon verotukseen. Osinkojen verotus on aivan liian monimutkaista, joten ei ihme, että mekin Tili-Hämeessä mietimme vuodesta toiseen yhdessä asiakkaidemme kanssa, kannattaako yrittäjän nostaa yrityksestään palkkaa vai osinkoa ja kuinka paljon kumpaakin lajia. Vai kenties sittenkin maksaa esimerkiksi vuokraa yhtiöstä itselleen? Seuraavassa on yritetty antaa tähän joitakin nyrkkisääntöjä.

Käytännössä aina on niin, että mitä enemmän yrittäjä haluaa yhtiöstään rahaa käyttöönsä, sitä enemmän veroja tulee maksettavaksi. Joten ainut järkevä lähtökohta miettiä varojenjaon verotusta on se, että ensin mietitään paljonko on tarvetta ylipäätään rahaa saada yrittäjän yksityistalouteen. Jos tilanne on niin onnellinen, että yrityksellä myös on varaa tämä rahamäärä maksaa, niin sen jälkeen voidaan pohtia, missä muodossa varoja nostetaan.

Tässä karkea listaus varojen nostamisen järjestyksestä. Seuraavassa on oletettu, että yhtiössä on yksi osakas, joka kuuluu yrittäjän eläkevakuutuksen piiriin. Edelleen on oletettu, että osakkaalle ei ole muita ansio- tai pääomatuloja. Verotuksen edullisuutta on ajateltu ottaen huomioon sekä yhtiön että osakkaan vero yhteensä. Jos osakkaita on vain yksi tai muutamia, niin yleensä juuri tämä verojen yhteismäärä on se ratkaiseva asia. Ei niinkään ole väliä, mistä kukkarosta verot maksetaan. Näillä olettamilla varojen nostojärjestys on suurin piirtein seuraava:

  1. Saajalleen verovapaat kulut, jotka yritys voi omassa verotuksessaan vähentää (siis esimerkiksi kilometrikorvaukset ja päivärahat, laillinen peruste näiden maksamiselle pitää tietysti olla olemassa)
  2. Palautus mahdollisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, jos palautus verotetaan saajallaan luovutuksena
  3. Palkka, jonka veroprosentti jää alle 26 %:n
  4. Huojennettu osinko eli enintään 8 % yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuudesta (osakkaan vero 7,5 %)
  5. Palkka, jonka veroprosentti on enintään 30 %
  6. Kulut, jotka ovat yhtiölle vähennyskelpoisia, mutta saajalleen pääomatuloa (esim. osakkaalle maksettava toimitilavuokra)
  7. Palkka, jonka veroprosentti on yli 30 %

Listasta huomataan, että palkan maksaminen on osinkoa edullisempaa aina siihen saakka, kunnes palkan veroprosentti nousee 26 %:iin (vastaa vajaan 40 000 €:n palkkatuloa). Tämä johtuu siitä, että osakkaan palkka pienentää yhtiön tulosta ja näin ollen yhtiön maksamia veroja. Osinko ei ole yhtiölle kulua, joten se ei yhtiön veroja pienennä. Koska yhtiö maksaa veroa 20 % ja osakas verohuojennetusta osingosta 7,5 %, tulee osingon kokonaisveroasteeksi 26 %. Miksi 26 % eikä 27,5 %? Ajatellaan että yhtiön tulos ennen veroja on 100 €. Tästä verottaja vie 20 € ja osinkona jaetaan loppu 80 €. Osingosta veroa menee 80€ * 7,5 % eli 6 €. Näin ollen veroja maksettiin yhteensä 26 € alkuperäisestä 100 €:sta.

Edellä oleva lista antaa suuntaa, mutta asiaan vaikuttavat esimerkiksi yrittäjän muut mahdolliset tulot sekä hänen henkilökohtaiset vähennyksensä verotuksessa, joten oikeasti verotuksen optimointi menee aika nopeasti aika monimutkaiseksi. Mutta ei hätää, anna meidän auttaa! Katso alla olevasta kuvasta esimerkkilaskelma, jonka voimme sinunkin tilanteesti päätöksenteon avuksi tuottaa.

Osingonjakoehdotus
FacebooktwitterFacebooktwitter