Kesälomakausi alkaa olla jo lähellä. 31.3. päättyi ns. lomanmääräytymisvuosi. Me Tili-Hämeessä toki hoidamme asiakkaidemme lomapalkkojen laskennan, ja neuvomme tarpeen mukaan, mutta joitakin perusasioita lomien kertymisestä, niiden pitämisestä ja lomapalkan määrästä on hyvä tietää niin työnantajan kuin työntekijänkin. Joten tässä lomapalkkasäädösten alkeet, olkaa hyvä!

Loman kertyminen

Lomapäivien kertymistä tarkastellaan lomanmääräytymisvuodelta. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3 välinen ajanjakso. Lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle kertyy lomaa:

  • 2,5 päivää työkuukautta kohti, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden
  • 2 päivää työkuukautta kohti, jos hän on työskennellyt yrityksessä 31.3. mennessä alle vuoden
  • Jotta kuukausi kerryttää lomaa, on työntekijän oltava töissä vähintään 14 päivänä tai 35 tunnin ajan kuukaudessa (käytettävä laskusääntö riippuu työsopimuksesta). Sairauspoissaoloja, lomautuspäiviä ja muita poissaoloja lasketaan tietyin edellytyksin mukaan lomaa kerryttäviin päiviin.

Yhteensä lomaa kertyy siis 24-30 päivää vuodessa. Työehtosopimuksissa voi olla mainintoja suuremmistakin kertymistä. Yli 30 päivän lomat vaativat usein sen, että työkokemusta alalta on jo pidemmältä ajalta ja että on ollut saman työnantajan palveluksessa pidempään.

Loman pitäminen

Kertyneistä lomapäivistä 24 pidetään usein kesälomakautena, eli 1.5.-30.9. välisenä aikana. Lomaoikeus 31.3. mennessä kertyneisiin lomiin alkaa siis vasta 1.5. Loput lomapäivät (ns. talviloma) pidetään välillä 1.10.-30.4..

Työntekijälle on annettava yksi vähintään kaksi viikkoa (12 lomapäivää) kestävä yhdenjaksoinen loma ennen seuraavan lomakauden alkua. Työntekijä saa esittää toiveita loman ajankohdasta. Työantaja kuitenkin viime kädessä määrää milloin loma pidetään.

Viikon loma tarkoittaa, että lomapäivistä kuluu kuusi päivää. Lauantaikin siis katsotaan tässä arkipäiväksi, joka kuluttaa lomapäiviä (paitsi julkisilla aloilla, joilla on ihan omat säännöksensä). Kesälomakauden 24 lomapäivää tarkoittavat siis neljän viikon lomaa. Lomaviikolle sattuvat arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä. Lyhyissä lomissa (1-3 päivää) lauantai ei ole lomapäivä ilman työntekijän suostumusta. Jos työntekijä haluaa pitää lomansa useammassa lyhyessä jaksossa, työnantaja voi suostua tähän sillä edellytyksellä, että aina viiden yksittäisen lomapäivän jälkeen kuluu myös yksi lauantai.

Lomapalkka ja lomaraha

Lomapalkan määrittämiseksi on monta laskutapaa riippuen onko työntekijä kuukausi-, tunti- tai urakkapalkkalainen. Säännöksiä lomanpalkan laskemista varten tulee niin vuosilomalaista kuin työehtosopimuksista. Lomapalkka korvaa sitä palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi normaalisti töissä.  Jos työntekijä on kuukausipalkkalainen, ja hän on osan kuukautta töissä ja osan lomalla, jakaantuu hänen tuon kuukauden palkka kuukausipalkkaan ja lomapalkkaan. Kun kuukausi- ja lomapalkka lasketaan yhteen, vastaa se aina sitä kuukausipalkkaa, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi ollut koko kuukauden töissä. Monen työehtosopimuksen mukaan lomapalkka maksetaan ennen lomalle jäämistä. Työntekijän toiveesta lomapalkka voidaan maksaa normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomaraha on normaalin palkan päälle tuleva lisä. Vuosilomalaki ei tunne termiä lomaraha vaan se tulee työehtosopimuksista. Jos alallasi ei noudateta yleissitovaa työehtosopimusta, lomarahaa ei tarvitse maksaa. Todella usein työnantaja lomarahan kuitenkin maksaa, vaikka ei olisi pakko. Lomaraha on yleensä puolet lomapalkan määrästä. Lomarahasta maksetaan usein puolet lomalle jäädessä ja puolet, kun työntekijä palaa töihin. Tässäkin on työehtosopimuskohtaisia poikkeuksia.

Suosituksemme on, että lomapalkkaa ja/tai lomarahaa ei koskaan makseta työntekijälle ennakkoon pitämättömistä lomapäivistä.

Sairastuminen lomalla

Jos työntekijä sairastuu lomalla, on hänellä ilmoitusvelvollisuus sairastumisestaan työnantajalle. Jos sairasloma kestää yli 6 päivää, saa yli kuuden päivän osuuden lomasta siirtää. Loman siirtämisen edellytykset:

  • lomanmääräytymisvuonna lomapäiviä kertynyt yli 24 (yli vuoden työsuhde)
  • työntekijä erikseen pyytää loman siirtämistä

Siirtyviä lomapäiviä ei voi automaattisesti pitää meneillään olevan loman jatkoksi vaan työnantaja määrää siirtyvien lomapäivien uuden ajankohdan.

FacebooktwitterFacebooktwitter